23.05.2012 keskiviikko klo 15.30

Tässäpä pikaisesti tuon esiin kummastukseni siitä, mikä oikein säätelee unirytmiäni. Unen määrä tai kronologinen ajoitus ei tunnu olevan riippuvainen mielialasta. Eilenkin haukottelin koko iltapäivän, edellisyön lyhempien unien jälkeen mutta illalla tuli ihmepiristyminen. En saanut unta ennen kuin 00.30 ja nukuin 11.30 eli tuli taas kymmenen tunnin hulppeat unet ja senkin jälkeen tunsin itseni väsyneeksi, verrattuna lyhyempiin uniin. Toisin sanoen uni-valve rytmiltäni puuttuu selkeä logiikka, tai ainakaan minä en sitä tavoita! Pelottaa jo etukäteen syksyllä alkava kurssi ja se miten siellä pärjään uni ja mielialan vaihteluineen...Taas lankean pyörittelemään päässäni asiaa, johon on aikaa vielä melkein kolme kuukautta. Tilanne voi silloin olla aivan toinen! joopa, joo...
Päivä on alkutokkuraisen olon jälkeen ollut rauhallisen seesteinen. Barometri näyttää kiitettäviä depis 3 ja ahdistus 3 lukemia eli tilanne on hyvin hallinnassa. Rupesin tässä miettimään, kun tuo lähimuisti on kun kanalla, että kummin päin mä olen noita barometrin lukemia käyttänyt mutta; Mitä pienempi luku, sitä parempi olo oli ainakin alkuperäinen ajatus, joka kyllä tästä eteenpäin pysyykin niin...!!!
Parasta päivässä lienee se, että keskittymiskykyni on paremmalla tolalla. Olen jonkin verran saanut luettua.Asia jota pidän tärkeänä, koska se on selvä merkki psyykisen kuorman määrästä kuin myös häiritsevien ajatusten. Näiden kurissa pysyminen on hyvä asia olotilan kannalta, sekä tietenkin sen takia, että pystyn lukemaan joka stimuloi ajatuksia entistä enemmän pois negatiivisistä fiiliksistä ja on lisäksi erittäin viihdyttävää ajankulua. Iltapäivä on ollut melko pirteää koska innostuin taas pitkästä aikaa soitteleen kitaraa. Harmi vaan, että muutaman vuoden tauko on vienyt sormien liikkuvuuden vai johtuneeko lääkityksestä mutta ei siitä tuu mitään. Ibanezin hieno soundi hivelee korvaa mutta sormet ei taivu, kun muutamaan komppisointuun. Harmillista...No, onneks koskettimet soi vielä jollain tavalla. Mutta en kyllä pääse siitä tunteesta, että on kuin olis alkanut alusta. Pääasia nytkuitenkin, että on edes jokinlaista kiinnostusta johonkin. Ehkä toi musiikin tekniikkakin 'avautuu' mulle jonain päivänä samalla tavalla, kuin herääminen monen vuoden pahasta unesta...