Kyllähän tämä odotettavissa oli, eipä silti. Tää lasku tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaiselta. Viikko depiksessä. Unet heitti voltin. Nyt tuntuu, etten muuta teekään, kun nukun ottaen huomioontätä edeltävät viikot, jolloin neljä-viisi tuntia riitti vallan mainiosti.
Nyt mennään kellonympyrää unessa ja olo on siitäkin huolimatta todella uupunut. Depis toi taas mukanaan tuskaisen olon ja ahdistuksen. Paniikin pelko sen lääkevaihdoksen jälkeen kaivaa takatukkaa aika rajusti. Menin illalla unukkumaan klo 18.00 ja nukuin 03.30 heräten todella kuvottavaan ahdistukseen. Mitään en taas kykene järkevästi ajattelemaan. Rajusti rullaavat ajatukset vievät mahdollisuudet kyetä hallitsemaan ajatuksiaan.
Toisaalta täytyisi olla tyytyväinen että taasaava lääkitys on jälleen leikannut terävimmät särmät depikseltä mutta ahdistukselle ja tuskaisuudelle se ei voi mitään Rinta on tulessa ihan fyysisesti ja kuvotus on melkoinen. Tänään pitäisi kyetä kiipulan kurssihaastatteluun mutta onneksi se on vasta klo 13.00 niin kerkiän tässä nukkua vielä aamupäiväunet.
Sitä xanorin vaihtoa depottiin en oikein ymmärrä. Kai se depotti ajanmittaan lähtee pelittämään mutta nytkin tarvisin jotain nopeempaa, eikä sitä ole....:( Kärsitään perkele. Toisaalta ihmetyttää, että lääkäri hyppää toisen varpaille hyväksi koetun lääkkeen vaihtamisella. No,mä en jaksa kirjottaa. Palaan taas, kun tää masennus ja ahdistus vähän helpottavat...