Ompahan tullut oltua vähän kirjoitustaulla, johon lienee jokseenkin hyvä syy. Mä olen nukkunut...!!! Todentotta. Uni ei kylläkään ole laadullisesti ollut sellaista, että se olisi millään tavalla virkistänyt. Pari kolme tuntia unta, käväiseminen hereillä, mutta tätä kesti tiistaista tähän päivään. Ei tarvinnut miettiä milloin nukkui kun nukkui vuorokaudet läpeensä. En edes syönyt. Pidin verensokereita kasassa appelsiinimehulla. Painoo putos 2 kiloo, joka kylläkin tulee takaisin, kun alan syödä taas kunnolla. Lääkkeet otin myös unimaratonilla, joten siitä ei ainakaan ollut kysymys. Ehka se valvominen otti vihdoin omansa. Jos ylettömiin kestävä unettomuus, siis unta 2-4 tuntia ei sekään ole hyvä, niin ei se älytön nukkuminenkaan mitään herkkua ole, kun aina herätessä joutuu puhelimesta katsomaan mikä päivä ja vuorokauden aika on meneillään.
Mä tunnun olevan melkoinen valittaja mitä uniin tulee, mutta kun hakusessa olis se 22.00-07.00 Yheksän tunnin yhtämittasilla unilla oon parhaimmillani, Mutta en muista, koska olisin sellaiset unet saanut. Vielä tästä mun älyttömän nopeasta sykliylyistä (word monster again). Saatan olla todella depiksessä, kuten nyt mutta tilanne saattaa muuttua jopa parissa, viimeistään muutamassa viikossa hypoilyksi, jota ei kestä kauaa verrattuina depisjaksojen pituuteen. Nyt on taas verrattain depressiivinen jakso meneillään. Mikään ei kiinnosta, Ahdistus on ahkera vieras ja sikäli homma on huonossa jamassa, että päässä isoratas ottaa melkosta jenkaa. Ajatukset tai niiden vaihtuminen on niin sukkelaa, että mukana on mahdoton yrittää pysyä. Siksi tämänkin kirjoittaminen on vaikeaa, koska keskittymiskyky on melko alhainen. Yksi lause ja tarkistus, tosin sekään ei takaa järkevää kokonaisuutta, kun se on niin mahdoton hahmottaa.
Tätäkin kirjoittaessa ahdistus on ollut aika fyysisesti seuralaisenani. Rintaa polttaa ja olo on tuskainen niin nukuin muuten klo 21.30-00.30 ja kun sain vähän kasattua itseäni päätin ruveta kirjoittamiseen, koska olen huomannut sen helpottavan oloani jos vaan en ole miin masentunut, etten saisi näppäimistöltä mitään irti. Sitäkin tilanne on ollut ja ehkä vielä jokus onkin joskin toivon elämääni maltillisia. konrolloitavissa olevia pidempiä hypojaksoja,jolloin tunnen eläväni.
Lääkkeenä paniikkihäiriöön on pää-asiallisesti Xanor; 2mg/pvä joka on juuri vaihdettu depotiin, joka siis hitaamman imeytymisensä vuoksi estäisi paniikkikohtauksilta kokonaan. Toki muukin lääkitykseni tehoaa myös paniikkihäiriöön,mutta xanor on täsmälääke, joka myös piristää oloani ja pitää ahdistuksen pois melko hyvin mutta nytkin olen ottanut lääkkeet klo 21.00 joten xanor depotin vaikutus on suurimmillaan 5-11 tuntia ottamisen jälkeen, pakkausselosteen mukaan joten tässä se hienoinen ongelma. Ahdistus helpottaa vasta, kun pitoisuus on huipussaan jopa vasta aamulla.
Palaan vielä lääkitykseeni tulevassa bloggailussani. Maanantaina on Psykiatrin vastaanotto ja joitan pieniä titrauksia lääkitykseen voidaan tehdä mutta peruslääkitys pysynee samana, mutta niistä sitten myöhemmin.
Olen nyt kirjoittanut noin tunnin ja tuntuu siltä, kuin olisin työpäivän tehnyt,joten kuitataan se tehdyksi...