....Todellakin. Unet loppu jo 04.00 ja nukkumaan aloin 23.00 eli tässä sitä taas mennään. Jo aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin depis herätyksestä, joka tulee aina aamu-yöstä. Tää sekamuotonen on siitä paha, että mielialat saattavat vaihdella jopa päivittäin ja sitten ollaankin ihan pihalla mitä tässä tepahtuu.
Nyt nää syklit vaihtelee tosi usein, etten ades tiedä kumpi ääripää on menossa. Eilenkin meni unien suhteen ihan hvin ja nyt yeki tällasen tempun.
Mä oon vaan helvetin väsyny elään tän sairauden kanssa. Nytkin ihan tutkalla eilis-iltaisen lääkecoctailin jäljiltä. Mutta tosiasia on se, että ilman niitäkään en pärjää. Lääkkeet suorastaan pitää mut hengissä js toisessa ääripäässä vauhdin torjuttavissa.
Nää aamuyöt on vaan niin zombina olemista, kun iltalääkkeet vaikuttaa vielä vahvasti. Väsymys on kauhee nutta uni ei tuu. Kai sitä on liian väsyny nukkuakseen...:)
Pahinta tässä tilanteessani on paniikkihäiriön ja sosiaalisen fobian aktivoituminen. Ei uskalla lähtee oikein kämpästä mihinkään. Paniikki iskee heti pidemmällä reissulla, kun lähikaupassa kaynnisssä. Ihmisiä mä pelkään (en siis fyysisesti) mutta väkijoukosa tilanteeni on todella paha. Joku tuijottaa, yrittää small talkia. Yleensä se suuressa väkijoukossa oleminen on ihan täyttä tuskaa
Saa nähdäkseen olisko nää taas alkavan depiksen alkuoireita. So. mä koitan palata  Päivän mittaan, kun tää olo ja väsymys vähän kohenee nyt on turha jatkaa, koska en saa ruudulle muuta kun pelkkää valituksen paskaa. mut kyllä tää tästä taas päivä käyntiin lähtee...