Todella ahdistava herätys. Pääkoppa jatkoi kierroksen ottamista reality-unesta heräämiseen. Olo todella uupunut, vaikka unta jo tähän mennessä noin yksitoista tuntia. En meinannut saadasilmiä millään auki vaikka oli pakko päästä kuseen koko homma. Minä jo harkitsin osastolle pyrkimistä,aivan vakavissani jo ihan rytmin takia. Säännollinen päivärytmi auttaisi pysymää edes vähän järkevämmin hereillä ja tuskaiseen ahdistukseen vois saada lääkitystä paremmin kuin kotiin.
Masentunut olo ei ehkä kaipaakaan muuta, kuin peruslääkityksen (lamictal, ketipinor, abilify) koska en koskaan ole hyötynyt SSRI tai SNRI lääkkeistä. Kaali rupeaa tottumaan xanor depotiin, kunhan vain otan ne säännollisesti; aamuin illoin. Aamulla klo 06.00-09.00 ja siitä illalla 12 tuntia, kuten muutkin lääkkeet. Päätin kokeilla ketipinorin panostusta vähän enemmän päivään. kun nyt ei mene,kun 100mg aamulla. Kokeilen siirtää sitä ilta annosta 400mg enemmän päivään, kun tuo ei tunnu väsyttävänkään mutta kokonaisannokseen en ilman lupaa koske ja tämäkin on lyhyt kokeilu josta palaan normaali annostukseen jos mitään apua ei ole. Jos vaikutus on positiivinen soitan siihen kyllä lääkärin siunauksen, etten vaan mene perse sdellä puuhun.
Ketipinorin vaikutusaika on senverran lyhyt, että mielestäni sitä pitäisi annostella kolme kertaa päivässä. Ei niinkään yöksi jolloin se menee nukkuessa vähän turhaan. Ratkasuhan olisi tietenkin seroquel-prolong aamuin ja illoin mutta sitä hintaa ei perse kestä. Nää on tietenkin vaan maalikon ajatuksia ja netin keskustelupalstoilta saatuja, joten voin olla itseni kohdalla ihan pystymetsässä. Väsymys alkaa taas iskeä. Täytyy lopetella. Tänään keskustelutuokio terapeutin kanssa. Siitä sitten,kun jaksan jälleen. Täytyy muistaa viedä TAAS se xanor-resepti uusittavaksi. Tiedä nyt sitten mitä sieltä tulee, kun oma psykiatri asiaa funtsailee. no, Hänen päätöksiin olen tottunut luottamaan ihan täysin...